Nimi Voitto Viljami
Lempinimet Voitto, Vote, Vomppi, Pomppi, Poika, Pikkutassu, Ponppi, Voitsu...

Syntynyt Tarkkaa tietoa ei ole, mutta päätettiin syntymäpäivän olevan 07.10.2005. Iittalasta poika meille muutti.
Sukupuoli Kastroitu uros
Rotu Maatiainen
Väri Musta, siellä täällä valkoisia karvoja
Silmien väri Keltainen
Omistaja Ira P.

Rakastaa Kinkkua, Irkkeä (eli Iraa).
Luonne Voitto on äärettömän ystävällinen ja sympaattinen pikkupoika. Kukaan kissa koskaan ei ole ollut niin ihmisrakas kuin Pomppi. Voitto jaksaa leikkiä lähes aina, jopa kesän 2006 helteillä se virkosi leikkimään kun tuli tilaisuus, vaikka muuten makoilikin vain varjoissa. Isoja kissoja Voitto vielä kiusaa, mutta ehkäpä vanhempana se oppii olemaan kiusailematta. :)




Alettiin Iran kanssa vinkua neljättä kissaa joskus marrasjoulukuussa 2005. Vilmakin oli niin yksinäinen, joten sille oli pakko saada kaveri! Äiti sitten lopulta myöntyi, kun Ira selvitti erään paikan mistä pennun voisi siihen vuodenaikaan saada, aikuista kissaa kun ei voitu ottaa. Käytiin sitten sopimassa koska Voitto saapuisi, äiti vielä siinäkin vaiheessa hoki, ettei se ole varma ottaako se pentua, jos pentu ei miellytäkään..

Tarina kertoi Voiton ilmestyneen erään talon rappusten alle, kukaan ei tiennyt mistä se oli tullut tai mikä sen oli tuonut. Ilmestyessään se oli noin neliviikkoinen ja talon kissat ottivat pennun omakseen. Onko tarina totta, siitä ei ole tietoa.

Ei kissanpentu voi olla miellyttämättä ulkoisella olemuksellaan ja niinpä Voitto Viljami matkusti meille Hämeenlinnan CityMarketin Pekan akvaariosta kuljetuskopassa. Poika oli heti varsin valloittava ja ihana, lauantaimakkaraa pisteli kuin aikapoika ja puri samalla äitille reiän sormeen. Voitto oli heti kuin kotonaan ja erittäin leikkisä, isot kissat sille sähisi ja Vilma pelkäsikin.

Pian huomattiin Voiton turkissa pieniä ötököitä ja tarkemman tutkailun jälkeen todettiin ne väiveiksi. Hetken ajan Votea kutsuttiinkin Väive-Voitoksi, kunnes örkit saatiin häädettyä. Ötököiden lisäksi Voittoa vaivasi flunssa, korvapunkit ja silmätulehdus, voi parkaa. Kolme lääkekuuria flunssaan (muille kissoille kaksi kuuria, mielenkiintosta lääkitä useamman kerran päivässä neljää kissaa, joista vain yksi on helppo tapaus), silmien huuhtelua ja hoitamista, korvapunkkien häätämistä, väiveiden tappamista vahvalla shampoolla - mitä se 7 viikkoinen pentu joutuikaan kokemaan. Muistan, kuinka se nukahti väivehäädön jälkeen syliini pyyhkeiden sisällä - täristen pikkupoika taisteli itsensä terveeksi.

Kaikesta kokemastaan huolimatta Voitto pysyi erittäin ystävällisenä ja luottavaisena, onko se sitten oman emon puuttumisesta johtuvaa vaiko siitä, kun se joutui pikkusena olemaan niin paljon ihmisten kanssa tekemisissä kun sitä hoidettiin ja lääkittiin?




"Juu, minä synnyin Joensuussa ja iskee ja äitee minut laetto matkaan ku muka minä söin liikoo. Minnulla oli lapsuuessa alapakka, jonka nimmi olli Räkäpallo ja kukko jota minä kutsuin Sylykipaakuksi.. Sieltä Joensuusta tämmä minnun puhetappakin on tarttununna mukkaan ja kaekki ei aaina minnuu ihan ymmärräkkään, kun hämmäläänen puhetappa ei oo viellä tarttununna..

Vilimo aina moittii minnun puhhetta ja minä vaan sanon sille että oleppa hilijoo sinä hieenohelemo... Veikko onkin sitten mukaavampi mielestäni kun se juoksenteleepi minu kanssa ja se ei purre jos minä vähän kuritan sitä.. Veikko eli siis Väenö jos et tierä niin onki ihan kivvo vaekka välillä saattaapi tulla hommo siitä mieleen.. Venela on aeka lepposa, mutta välillä se möriseepi minnulle, se ei oo kivvoo!

Äeti aina sannoo etten oo rumma ja se myös sillittää minnua jos pyydän. Irkkesiskee on minnun omma kinkkuvastaava ja minä rakkastan Irkkee niin muan perkkelleesti! Erkke vaan aina räpsii minnuu kammeralla ja laittaapi intterveppiin minnusta nolloja kuvvia... Kuinkahan senkii sais kurriin?!

Meirän naapurrissa assuupi kaksi koiroo, Aasti ja Veera ja Aasti aina minnuu haukkuupi. Se sannoo ja lälläättää että Voetto on mammanpoeka ja eet uskalla tulla tännee.. Joskus minä aina kohren menin, mutta sitten semmonen musta koora Turro taais nimmi olla ni se pellästytti minnut pahhan piäiväsesti ja ny minnä vähän peleköön kooria.. Mutta uottakaahan vuan ku minnusta tulleepi isso!"
Ethän kopioi näiltä sivuilta mitään,
sillä ne ovat minun käsialaani?